Aki Ollikainen: Nälkävuosi

nalkavuosiAki Ollikaisen romaani Nälkävuosi voitti Blogistanian Finlandia -palkinnon. Kirjabloggaajat valitsivat kirjan viime vuoden parhaimmaksi kotimaiseksi kirjaksi, joten Nälkävuosi oli ehdottomasti otettava lukulistalle.

Kirja kertoo kahden perheen tarinan nälkävuosina 1867-1868. Pääosassa ovat köyhän perheen äiti, tytär ja poika, jotka jättävät torppansa ja lähtevät etsimään leipää. Perheen äidin Marjan mielestä he ovat matkalla Pietariin. Kulkijat kohtaavat monenlaisia ihmisiä. Jotkut auttavat heitä ja jotkut eivät. Kaikilla on ruoka vähissä ja nälkäisiä riittää. Tarina on surullinen.

Kirjassa esiintyvät myös pääkaupungissa asuvat Renqvistin veljekset. Heillä riittää ruokaa, joten he puuhailevat ja murehtivat muita asioita.

Kirja ei ole kooltaan suuri eikä sivumäärältään pitkä. Ehkä tarina on niukkuudessaan myös kuvaus nälkävuodesta. Tarinaan mahtuu kuitenkin kohtalainen matka ja erilaisia paikkoja.

Kirjan tapahtumat ovat karua luettavaa. Nälän lisäksi nälkätalvena piinaavat tietysti myös lumikinokset ja kova pakkanen. Ruokaa ei ole ja lumihangessa pitää tarpoa pitkiä matkoja. Kun viimein löytyy seuraava tupa, vastaanotto ei ole kovin ystävällinen. Naiset vaikuttavat olevan yleistä omaisuutta, koska he joutuvat kohtaamaan monenmoisia kähmijöitä ja raiskaajia.

Kirjalla on ehkä myös pieni yhteys tämän päivän eurokriisiin. Ajoittain kirjassa vilahtaa senaattori, joka pohtii, voiko Suomi ottaa ulkomailta lainaa ja ruokkia kansalaisensa lainarahalla. Ulkomaista velkaa kammoksutaan, vaikka kansa kuolee nälkään. Tarkasteleeko kirja kriittisesti nykypäivän Euroopan menoa?

Näistä aineksista ei muodostu kovin hilpeä kirja. En yleensä lue kirjoja, joissa elämä on vain kärsimystä. Ehkä vähän monipuolisempi tunneskaala kiinnostaa minua enemmän. Nälkävuosi on karuudessaan kuitenkin hieno kirja, joka kannatti ehdottomasti lukea. Tarina ja teksti veivät mukanaan.

Kirjassa itää myös pieni toivo, mikä ehkä piti minut kiinni kirjassa. Tarinan edetessä toivoo – varmaan samalla tavalla kuin lumihangessa tarpovat päähenkilöt – että kunpa seuraavan mutkan takana olisi talo, jossa olisi vähän ylimääräistä evästä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *