Heidi Köngäs: Dora Dora

Dora DoraSotakirjat ovat aina kiinnostavia, joten Heidi Könkään Dora Dora oli ehdottomasti otettava lukulistalle. Vuoden 2012 kuudesta Finlandia-ehdokkaasta olen muuten tämän kirjan myötä lukenut viisi. Enää on lukematta Pirjo Hassisen Popula. En ole pitänyt erityistä listaa mutta huomasin ohimennen, että olenkin lueskellut vanhoja ehdokkaita.

Dora Dora kertoo Saksan varusteluministerin ja arkkitehdin Albert Speerin matkasta Suomen Lappiin vuodenvaihteessa 1943-44. Speer matkustaa Rovaniemeltä Petsamoon autolla. Speerillä on mukana sihteeri. Seurueeseen kuuluvat myös taikuri, viulisti, tulkki ja muutama sotilas. Matkalla Speer tarkastaa joukkoja, käy kaivoksessa, istuu juhlissa ja hiihtää.

Kirja etenee neljän minäkertojan vuorotellessa. Kertojia ovat sihteeri Annemarie Kempf, tulkki Eero Kallankari, taikuri Ewald Himmelblau ja Speer itse. Kertojat kuvaavat matkan etenemistä ja Suomen talvea. He ovat myös paljon omissa ajatuksissaan. Ajatuksissa esille tulevat heidän elämänhistoriansa ja Saksan sotatoimet.

Kirjan alkupuolella seurue tekee matkaa ja osallistuu sotilaiden illaviettoihin. Kirjan tapahtumat eivät siis ole kovin jännittäviä mutta kirjassa on todella vahva jännite. Esimerkiksi Speer pohtii paljon välejään Hitleriin. Kaikki pohtivat sotaa, sodan mielettömyyttä ja sodan lopputulosta. Loppupuolella toki tapahtuu traagisempiakin asioita, jotka ovat aika järkyttäviä.

Kirja sijoittuu samoille seuduille kuin Katja Ketun Kätilö. Kirja on kuitenkin täysin erilainen. Kätilössä on keskitytään kuvamaan kauheuksia. Dora Dorassakin on kauheuksia mutta kontrastia on myös enemmän. Ensin juodaan konjakkia takkatulen ääressä ja seuraavana päivänä ihmetellään kaivoksissa raatavia vankeja. Yhteisiä teemoja ovat elämänhalu, jonka sota saa aikaan ja ihmisten hirveät teot, jotka myös sota saa aikaan.

”Miksi Annemarie kysyi lappalaiselta kodassa, miltä pimeä tuntuu? Minulta hänen olisi pitänyt kysyä, minähän se tiedän miltä pimeä tuntuu. Minussa ei ole valoa edes niitä seitsemää minuuttia.”

Kirja on hyvä. Päähenkilöt ovat mielenkiintoisia, tapahtumapaikka on omaperäinen ja tunnelma on vahva. Kirjan teksti on kirkasta ja ilmaisuvoimaista. Kirjaa oli vaikea laskea käsistään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *