Osavuosikatsaus 2016

Vuonna 2016 bloggasin kerran, mutta luin kuitenkin 15 kirjaa, joka on edistystä vuodesta 2015. Ajattelin kuitenkin kirjoittaa vähän yhteenvetoa viime vuoden lukemisista.

15 kirjaa kertyivät suurin piirtein näin:

7 kotimaista romaania
3 kotimaista dekkaria
3 ruotsalaista dekkaria
2 ulkomaalaista romaania

Vuoden paras kirja oli ehdottomasti Anthony Doerrin Kaikki se valo jota emme näe. Kirja on todellinen aikuisten satu ja uskomaton tarina, jossa sotaa, jännitystä, romantiikkaa ja kaiken kruununa ihana Saint-Malo. Kirjassa on toki myös karuja ja järkyttäviä kohtia, mutta kertomuksena se on mahtava ja vaikeuksista huolimatta myös toivoa herättävä. Kirjan lukemiseen innosti kesän lomamatka Saint-Malon maisemiin.

Vuoden helpottavin kirja oli Liza Marklundin Rautaveri. Käsitykseni mukaan se oli Annika Bengtzonin viimeinen seikkailu ja toivon todella, että se jää sellaiseksi. Olen lukenut kaikki kirjat Annikan edesottamuksista ja noin viimeiset kolme kirjaa ovat olleet täyttä tuskaa ja ajanhukkaa, mutta on ollut pakko saada tietää, miten Annikan lopulta käy. En ole erityinen ruotsalaisten dekkareiden ahmija, mutta Hesarin kirjasto tarjosi kesälukemiseksi Kristina Ohlssonin Tuhatkaunot ja joululukemiseksi Camilla Läckbergin Jääprinsessan, joten nekin tuli luettua.

Vuoden oudoin kirja oli Jari Tervon Matriarkka. Kirja oli juoneltaan taas sellainen pyöritys, ettei perässä meinannut pysyä. Noin 100 sivun kohdalla olin edelleen täysin pihalla eikä minulla ollut mitään käsitystä, mistä kirja varsinaisesti kertoo. En ole ihan varma, selvisikö se lopulta. Tervon tyyli on sekoittaa lukijan pään sinänsä täysin toisiinsa liittymättömillä juonikuvioilla. Kun on muutaman hänen kirjansa lukenut, voi olla varma, että tälläkin kertaa nämä käsittämättömät polut johtavat lopulta yhteen.

IMG_3606

Saint-Malo ilta-auringossa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *