Philip Kerr: Kalpea rikollinen

kalpea rikollinenLuin viime kesänä ensimmäisen Berlin Noir -sarjan dekkarin Bernie Guntherista. Kirja oli jännittävä ja mielenkiintoinen, joten päätin jatkaa sarjan lukemista.

Philip Kerrin kirjoittamassa dekkarissa Kalpea rikollinen eletään vuotta 1938. Tunnelma Saksassa ja Berliinissä alkaa kiristyä. Kirjan tapahtumat alkavat elokuusta ja liittyvät hyvin tiiviisti syksyn 1938 tapahtumiin. Kirja ulottuu marraskuuhun ja päättyy yöhön, jolloin ikkunat särkyvät.

”Olet pahimmanlaatuinen haihattelija. Naiivi. Luuletko tosiaan, että kykenet pysäyttämään sen, mitä juutalaisille tapahtuu? Olet jäänyt junasta.”

Kirjan alussa yksityisetsivä Bernie Gunther saa toimeksiannon selvittää kiristystä. Hän pääsee helposti syyllisen jäljille, mutta matkaan tulee mutkia. Yllättäen Bernielle tarjotaan työpaikkaa poliisista, vaikka hän on aiemmin nimenomaan lähtenyt sieltä pois. Bernie ottaa vastaan tarjotun työpaikan, koska alkaa näyttää siltä, että hän ei voi kieltäytyä.

Poliisi tarvitsee vahvistusta, koska liikkeellä on nuoria tyttöjä tappava sarjamurhaaja. Sarjamurhan selvittäminen junnaa pitkään paikoillaan. Murhaaja jatkaa työtään eikä poliisilla ole aavistustakaan syyllisestä. Muutaman hutin jälkeen oikeat johtolangat yhdistyvät ja poliisit pääsevät melko monimutkaisen kuvion jäljille.

Bernie Gunther on mainio hahmo. Hänen todella vino huumorinsa natsi-Saksan vallitsevia oloja kohtaan on herkullista luettavaa. Bernie on pohjimmiltaan rehellinen mies, joka puolustaa tavallista poliisityötä eikä juuri perusta syyttömien kiduttamisesta. Nämä periaatteet eivät kuitenkaan saa kovin paljon kannatusta.

Historialliset tapahtumat saavat kirjassa melko paljon tilaa ja erilaiset salaliitot kietoutuvat tutkittuun rikokseen. Natsit tavoittelevat kirjassa lähinnä omaa etuaan, valtaa ja asemaa. Kirjassa ehkä karmivinta on se, ettei keneenkään voi luottaa. Ei voi tietää, mihin kuvioihin sotkeutuu ja kenen kanssa lopulta joutuu tekemisiin

Kalpea rikollinen oli mielenkiintoinen kirja ja hyvä dekkari, mutta edellinen kirja oli ehkä hieman vauhdikkaampi. Aion ehdottomasti jatkaa Bernie Guntherin seikkailujen lukemista.berliini

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *